tiistai 28. kesäkuuta 2011

A couple of pictures




There are so much nice views in the route, but we can't stop everywhere to take pictures. That's why I'm wearing helmet camera and I'm taking video clips from interesting places. When we get home, I'll try to compose nice 'n short summary from the clips. But here's couple pictures from yesterday: Ifjord camping.

-Anssi

Komeita maisemia ja uusia tuttavia / Beautiful landscapes and new friends


4.päivä, 27.6.2011

Tänään ajelimme Ivalosta melko suoraan Norjan rajalle ja rajalta suoraan Kirkkoniemeen. Meille kerrottiin, erttä maisema muuttuu miltei heti rajan jälkeen, mutta en uskonut muutoksen olevan aivan niin jyrkkä mitä se oli oikeasti. Kirkkoniemessä kävimme sotamuseossa, joka oli kyllä ihan käymisen arvoinen paikka.
Kirkkoniemestä matka jatkui rannikkoa pitkin Ifjordiin, jonne jäimme yöksi. Matkalla maisemat olivat komeita: tie meni välillä tunturin laelta ja välillä rantaa pitkin. Tunturin laella oli jopa lunta. Maisemia on vaikea kuvata sanoin.
Ifjordissa olimme mökissä yötä. Naapurissamme oli brasilialainen mies nimeltään Aurelio, joka oli pyöräilemässä Norjaa. Tutustuimme häneen ja juttelimme hänen kanssaan parin tunnin ajan illalla. Mukava jamppa. Hänen matkablogiaan voi seurata osoitteessa http://atmagalhaes.wordpress.com .


4th day, 27.6.2011
Today we drove quite straightforwardly from Ivalo to Norwegian border and from the border straight to Kirkenes. We were told that the landscape will change just when we across the border, but I didn't really think that it would change that much. In Kirkenes we went to a war museum, which was a small one but rather nice place to visit.
We travelled from Kirkenes by the coastline to Ifjord and we stayed there for the night. The road went over the fells and sometimes by the coast – you cannot describe the landscapes with words. In the top of the fells there were even snow.
We stayed in a cabin at Ifjord. Our next door neighbour was a brazilian man named Aurelio. Aurelio is bicycling in Norway. In the evening we talked with him for a couple of hours. He was a nice guy. Aurelio also keep a travel blog, his blog can be found at http://atmagalhaes.wordpress.com .

-Leena

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Inari


2. ja 3. päivä, 26.-27.6.2011

Kuusamosta matka jatkui 26.6. kohti Inaria, ajoimme reittiä Kuusamo-Salla-Savukoski-Sodankylä-Saariselkä-Inari. Matkalla pysähdyimme Saariselällä Kaunispää-nimisellä tunturilla, sinne pääsi ajamaan päälle. Maisemat olivat melkoisen komeat. Inarissa meillä oli varattuna mökki, johon jäimme kahdeksi yöksi. Illalla näimme pikaisesti tuttavamme Laurin ja Riikan sekä heidän pikkuruisen tyttärensä Pihkan.
Tänään (27.6) oli ajoton päivä. Jäimme suosiolla Inariin pariksi yöksi, koska takana oli reilun tuhannen kilometrin ajo kahteen päivään. Kolmannen vastaavan ajopäivän olisi varmaan vielä jaksanut, mutta sitten olisi ollut ehdoton pakko pitää välipäivä tai pari. Parin yön stoppi oli siis ihan mukava. Tänään kävimme nayttelykeskus Siidassa, joka esitteli saamelaiskulttuuria ja Lapin luontoa. Mielestäni Siida oli ihan käymisen arvoinen paikka.
Siidan jälkeen kävimme Laurin ja Riikan suosituksesta Otsamotunturilla, joka on suunnilleen yhdeksän kilometriä linnuntietä Inarin keskustasta. Ajoimme pyörällä n. kolmen kilometrin päähän tunturin laesta ja jätimme pyörän parkkipaikalle, jonka jälkeen patikoimme Otsamon huipulle. Patikointi oli aika jännää. Reitin alussa maasto oli soista mäntyvaltaista ja melko tasaista maastoa, joka alkoi hilöjalleen nousta. Hieman ennen loppua nousu muuttuimelko jyrkäksi. Puuraja tuli melko yllättäen – puut loppuivat lähes kokonaan muutaman kymmenen metrin matkalla. Otsamon laella oli pikkuinen mökki (ilmeisesti entinen palovartijan mökki), joka nyt toimi taukomajana. Näkymät tunturin laella olivat huikeat! Päivä oli poutainen eikä koko päivänä juurikaan tuullut. Laelta näkyi pitkälle ympärille. Tunturin laella ollessani tajusin, kuinka valtavasti Inarin ympärillä on vesistöä.
Matkalla ylös Anssi kapusi ensin ja jäin hieman Anssista jälkeen. Pusikosta kuului rapinaa ja hieman sen jälkeen huomasin pusikossa valkoisen poron joka tuijotti minua. Hieman laelle saapumisemme jälkeen tuo samainen poro jonka kanssa minulla oli tuijotuskilpailu ilmestyi tunturin laelle ja se lähestyi meitä pikkuhiljaa jääden kuitenkin n. 30 metrin päähän. Tunturin laella huuteli myös joku lintu, josta en ole oikein varma. Lähimmäksi menee kai kapustarinta, mutta erona oli se, että tämän linnun selka oli töysin ruskea ja kyljessä ollut raita oli täysin valkoinen, ei siis pilkullinen. Mennessämme alas Anssi huomasi ensin pienen kulta-mustan vipeltäjän, joka osoittautui tunturisopuliksi. Niitä näimme useamman laskeutuessamme tunturista.
Illalla menimme vielä Laurin ja Riikan luo grillailemaan. Ilmakuivattu poro oli hyvää :) Heillä oli pienen tyttären lisäksi husky nimeltä Ruska, joka osoittautui varsin huomionkipeäksi sylikoiraksi. Kivaa oli ja oli mukava tavata tuttuja.
Kuva on Otsamon laelta.


25.6 we continued towards Inari, the route was approximately Kuusamo-Salla-Savukoski-Sodankylä-Saariselkä-Inari. While driving there we stopped at a fell called Kaunispää (literally ”Pretty head” or ”Pretty end”), you could drive to the top of the fell. The landscape was astonishing. We stayed at Inari for two nights at a camping site. In the evening we saw our friends Lauri and Riikka and their little daughter Pihka.
Today (26.6.) we didn't drive. We stayed at Inari for a couple of nights, because we had been driving for over 1000 km just in two days. I think I could have been sitting on a bike for one day more, but after that my butt would have been quite sore, so after that I would have been necessary to keep a day of teo off. Today we went to exhibition center Siida. Siida is about sami culture and the nature of Lapland. I think Siida was a good place to visit.
After Siida-visit we decided to hike at fell called Otsamo. Otsamo is about 9 km north from the centrum of Inari but you have to drive atleast 13km to get there. We drove about 3 km from the fell's top and left the bike to a parking lot. After that we walked/climbed to the top of the fell. Trekking is kinda fun. In the beginnig of the trail was swamp and the trees were mostly pines, and after a while of trekking the ground begun to rise. Just a little before we got to the fell's top the trail became hard to walk. The treeline came all of the sudden – the trees just vanished in a 10-20 meters. At the top there was an old cabin (apparently the cabin used to be firewatcher's cabin), which now was working as a cabin for trekkers. The view from the top of the fell was awesome! The weather was fair and there was no wind. You could see a lot from the top of the fell. On the top I realised that there are many lakes near Inari.
When we were climbing up Anssi was climbing first and I was coming second. There was something in the bushes and in a moment I saw a white reindeer that was watching me. When we got to the top we realized that the reindeer was following us. We tried to make it come closer but it stayed about 30 meters away from us. There was also a bird singing on the top of the fell, and I think it was a Eurasian golden plover but I'm a little uncertain about it. When we hiked down Anssi saw a little critter that appeared to be Norway lemming (yes, in Finland). We saw many of them when we were climbing down.
In the evening we went to barbeque with Lauri and Riikka. Air-dried reindeer is gooood :) Besides the little girl, they also have a husky named Ruska, who appeared to be quite a lapdog. We had fun.

-Leena

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Matkalla pohjoiseen


1.päivä , 24.6.2011

Anssin kanssa päätimme lähteä vähän kiertelemään Pohjolaa, tarkemmin ottaen Pohjoikalottia. Matkavälineenä toimii Anssin matkaenduro, tarkemmin ottaen BMW R1200 GS Adventure (ehkäpä Anssi kertoo hieman enemmän). Lähdimme aamulla ajelemaan Jyväskylästä, tämän päivän reitti oli jotakuinkin Laukaa-Konnevesi-Pielavesi-Kajaani-Suomussalmi-Kuusamo. Jäimme Kuusamoon yöksi mökille ja huomenna olisi tarkoitus jatkaa kohti Inaria. Reissun on tarkoitus kestää pari viikkoa, joten tulevina päivinä emme aja (toivottavasti) yhtä paljon. Ajattelimme ajella Kuusamon ja Inarin kautta Kirkkoniemeen ja sieltä sitten Norjan rannikkoa pitkin etelään Lofooteille asti. Tarkoitus oli käydä Lofootien kärjessä ja sen jälkeen kääntyä takaisin, ajaa Ruotsin poikki Suomeen ja palata Oulun kautta Jyväskylään.
Anssin pyörän päälle mahtuu ihan mukavasti. Kyytiläisen ajoasento on kohtalaisen mukava ja tavaraa pyörän kyytiin mahtuu 25 kg. Pakkaaminen tosin oli aika tuskallista. Starttia edeltävänä iltana tarkistimme varulta, että kaikki mahtuu pyörän päälle. Lopputuloksena molemmat joutuivat pakkaamaan uudestaan ja harkitsemaan mitä oikeasti tarvitsee mukaan. Päivän huomio: pitkillä matkoilla lentosukat estävät kivasti jalkojen puutumista.
Matka meni kohtalaisen mukavasti, tosin keli oli melko tuulinen ja välillä vähän tihutti vettä. Pieni sade ei haittaa ajaessa, mutta tuulenpuuskat ovat ikäviä. 50 kilometriä ennen Kuusamoa näimme ensimmäiset porot :)
Ajattelin päivitellä tätä blogia matkan varrelta. Tekstiä kirjoittelen luultavasti päivittäin, mutta verkkoon blogi päivittyy aina silloin, kun pääsemme jostain verkkoyhteyteen, siis päivä jolloin kirjoitus on lisätty ei välttämättä ole kirjoituspäivä.

Anssi and I decided to take a little tour in arctic circle. Our vehicle will be Anssi's travel enduro, BMW R1200 GS Adventure (maybe Anssi will tell about the bike a bit later). In the morning we started from Jyväskylä, the route was something like Laukaa- Konnevesi-Pielavesi-Kajaani-Suomussalmi-Kuusamo. We stayed in Kuusamo for the night and the next day's goal is Inari. This trip will take something like two weeks, so we don't (hopefully) ride as much in the days to come. We were thinking that we'll drive via Kuusamo and Inari to Kirkenes and then to south to Lofoots. We're aiming to drive to the end of Lofoots and then turn back and drive across Sweden to Oulu, Finland and then Jyväskylä.
The first dauy's drive went quite nicely, although the weathewr was quite windy and sometimes there were even some rain. A small rain doesn't bother but sudden bursts of wind are quite nasty. We saw the first reindeers about 50 kilometers before Kuusamo.
I was thinking of updating this blog somewhere in the way. I'll be writing almost every day, but I can upload the text when we'll get into some kind of internet connection. This means that the day I've added the text is not neccessarilly the day of the writing.

-Leena